Viikonlopun juhlat

Viikonloppuna vietettiin suloisen pikkupojan ristiäisiä. Pääsin kummitädiksi kultakimpaleelle, jota on kaivattu, toivottu ja odotettu kaksinumeroisen luvun verran vuosia. Ihana, pieni ihme. Sydän on onnesta ja myötäilosta ihan sykkyrällään. Enpä olisi arvannut pääseväni todistamaan kastetilaisuutta, missä pappi upottaa päivänsankarin suukkoihin kesken toimituksen. Nyt on sekin nähty. Kuivia silmäkulmia ei niinkään. 

Kummitädillä oli lopulta päällään se sama mekko, jolla oli juhlittu jo pariin otteeseen aiemminkin. Hempeää persikkaa ja tummaa harmaata. Hauista olisi selvästi pitänyt treenata etukäteen: vaikka nelikiloinen vauva onkin pieni, alkoi käsivarressa parinkymmenen minuutin staattisen pidon jälkeen jo tuntua.

Juhlat olivat kauniit ja herkkuja riitti. Eikä pahasti keulinut mopo koristelujen suhteen. Esille kelpasi kuvaruudukon vasemman alareunan naruviritelmäkin, jota askarrellessa mietin, että jos ei tästä muuta iloa ole, voidaan tälle ainakin nauraa kaikki yhdessä. :)