Juoksua ja oivalluksia

Käytiin viime viikolla työkavereiden kanssa juoksemassa hölkkäämässä ja kävelemässä Espoon Nice Run. Tapahtuma oli nice, sää ei. Suorituksen aikana pilkahti jopa aurinko, mutta sitä ennen ja sen jälkeen tuli taivaalta vettä oikein kunnolla. Muuten ei olisi ollut niin väliä, mutta juoksun jälkeinen piknik olisi ollut asteen verran mukavampi nautiskella kuivalla nurmikentällä.

Illan hauskimmasta oivalluksesta vastasi ennen starttia esiintynyt Scandinavian Hunks. Viihdearvoa ei käy kieltäminen, vaikkei reaktio ehkä ihan toivotunlainen ollutkaan: naurua ja vitsejä riitti vielä seuraavallekin päivälle. Esityksen paras anti oli ehdottomasti se, että jo ensimmäisen biisin aikana kävi selväksi, ettei meidän omalla flashmob-jengillämme ollut lainkaan hävettävää koreografian haasteellisuudessa ja synkassa pysymisessä. ;)

Illan toinen oivallus liittyi itse suoritukseen. Alkuvuodesta kolusin läpi netistä löytyviä juoksukouluja, valitsin niistä sopivimman tuntuisen ja kirjoitin harjoitusohjelman kalenteriin. Sittemmin kevään juoksukoulusuunnitelma kaatui sairastelukierteeseen ja siitä aiheutuneeseen ajanpuutteeseen. Jossain vaiheessa huomasin, että viikot eivät vain enää kertakaikkiaan riittäneet. Asia jäi harmittamaan ja se sattui tulemaan lenkin aikana puheeksi työkaverin kanssa. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Maaliin päästessä osallistumispäätös syksymmällä järjestettävään toiseen juoksutapahtumaan oli jo valmiiksi kypsytelty. Sinne voisi sitten lähteä vähän tavoitteellisemmalla suunnitelmalla. Yhden vähän mönkään menneen vitosen ei tarvitse tarkoittaa innostuksen loppua ja juoksukoulun aloittaminen ei ole vuodenaikaan sidottua puuhaa. Varsinkaan näin kesällä, hih.

Koska ryhmässä kaikki on kivempaa (ja ennen kaikkea, koska ryhmäpaine saa tsemppaamaan vähän enemmän kuin yksityisyritteliäisyys), on salainen harjoitteluryhmä jo perustettu Facebookiin ja juoksukouluohjeet kaivettu esiin. Ilmoittautuminen hoidettaneen alta pois vielä ennen lomia. Nyt vain siis tsemppiä ja kohti kymppiä!