Kymmenen viikkoa kulunutta vuotta takana ja vaivaiset kuusi julkaistua blogipostausta. Eihän tällainen peli vetele! Skarppaan. Nyt. Ilmoilla on ollut taas sitä pidemmän bloggaustauon tai harventuneen postaustahdin mukanaan tuomaa ongelmaa, että vaikka luonnospuolelle on raapusteltu useampia pieniä tai pidempiäkin juttuja ja kuvia on napsittu ja muokattu, niin itsekritiikki kuitenkin huitelee sellaisissa lukemissa, ettei julkaisunapin klikkaamisesta meinaa tulla yhtikäs mitään. Blogi on kyllä koko tämän ajan ollut ihan päivittäin mielessä, mutta jotenkin homma on lipsahtanut hiljaisuuden ja jopa pienimuotoisen syyllistymisen puolelle, vaikka tämä oikeasti onkin kiva harrastus, josta tykkään kovasti. Jotenkin tästä nyt on siis vaan päästävä yli ja takaisin rytmiin. Vaikka sitten pikkuaskelin.
Lähdetään siis liikkeelle tästä. Kevyesti. Kuvissa on perjantaiperinteeksi muodostunut marketin reilun kaupan neilikkakimppu, valkoisia tietenkin. Maljakko on mummun perintöä, omanlaisensa aarre. Valo auringosta, yes!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti