Kuumetta ja raitaa

Viime viikonloppuna iski päälle flunssa ja sen myötä kuume. Oikein kunnolla. Jos uskoisin karmaan, epäilisin sillä olevan jotakin tekemistä asian kanssa. Vajaa vuorokausi ennen kun muutuin tilapäisesti vuodepotilaaksi, istuin keskustan kahvilassa ja kerroin brunssiherkuilla täytetyn pöydän toisella puolella istuvalle ystävälleni vähän naureskellen kuulumispuheenvuorossani siitä, miten puoliso potee kotona sitä taudeista kaikkein pahinta, miesflunssaa. Tiedättehän, sitä, mikä on kamalampaa kuin kaikki muut taudit yhteensä ja minkä aiheuttamaa surkeutta kukaan muu ei pysty ymmärtämään. No, kävi karulla tapaa ilmi, että diagnoosi oli väärä ja nauru ennenaikaista. Sanotaanko vaikka niin, että nyt todellakin ymmärrän sen taudinkuvaan kuuluvan surkeuden. 

Syytän kuumetta. Siitä surkeudesta. Netflixiin koukuttumisesta, House of Cards ja Suits -maratoneista. Olympialaisten tuijottamisesta. Teemu Selänteen ja Jari Kurrin halaukselle itkemisestä (ja se oli vielä uusinta, näin toki saman suorassa lähetyksessäkin). Siitä, että unissani väittelin venäläisen toimitsijanaisen kanssa siitä, katsotaanko nukkuminen kisasuoritukseksi vai ei. Havahduin hereille siinä vaiheessa kun sanoin ääneen njet. Puolustin siis ilmeisen vahvasti mielipidettäni, kyllä olympiatulen sammumisen jälkeenkin pitää ehdottomasti saada nukkua. Siitä, että puolentoista vuorokauden torkkujen jälkeen katselin aurinkoista kevätsäätä ja ensimmäinen mieleen tullut ajatus oli, että mikäköhän fiilis karhuilla on talviunilta herättyään. Siitä, että päädyin verkkokaupoille heti kun voimat sallivat läppärin kannattelun ja ostin meille lisää tyynyjä. Keltaisia! Jaiks! Ja urheiluvaatteita, koska treenihän se on ensimmäisenä saikulla mielessä. Ja harmaan t-paidan, koska niitäkään ei kaapista juurikaan vielä löydy...

Onneksi tauti helpotti ennen kuin pääsin kunnolla vauhtiin. Vaihdoin verkkokaupoissa pyörimisen kevyisiin kotitöihin juuri sopivaan aikaan, sillä kevään piristykseksi ajatellun raitapaidan metsästys päättyi samalla kun laskostelin puhtaita pyykkejä. Kuvan saldo on ihan vain yhden koneellisen jäljiltä. Ei siis tarvinnutkaan lähteä omaa vaatekaappia edemmäs kalaan ja tuli säästettyä jokunen euro. Flunssakauden kansantaloudelliset vaikutukset lienevät kaikille ihan selvät, mutta nähtävästi sillä on potentiaalia käydä kalliiksi myös henkilökohtaisella tasolla. Merkitään siis muistiin: jos sairastat, et shoppaile. Tai raotetaan ainakin niitä vaatekaapin ovia ennen kukkaronnyörejä.