Pikkusisko täytti viikonloppuna 30 ja ulkoisti juhlajärjestelyt - minulle. Pienimuotoiset kekkerit vietettiin siis lauantaina meillä ja pääsin leikkimään fondantilla. Pahaksi onneksi huomasin koristeluvaihetta aloittaessani, että tomusokeri oli loppu. En jaksanut lähteä kauppaan, koska sinnehän on kuitenkin meiltä melkein sata askelta matkaa. No, ilmankin selvittiin kun varovasti kaveerasin kaulimen kanssa. Päivänsankari tilasi simppelin, punavalkoisen kakun ja sellaisen myös sai. Kakkupohja kostutettiin sitruunalimpparilla ja täytteenä oli lime curdia ja Marianne-mascarponevaahtoa. Hyvältä maistui, vaikka itse sanonkin!
Perjantaina herkuteltiin myös tuoreella pullalla. Kansallisena korvapuustipäivänä oli ihan mahtavaa palata työpäivän ja jumpan jäljiltä kotiin, jossa mies oli ehtinyt siivota ja kylässä ollut anoppi leipoa ison pellillisen puusteja. Normaalioloissa olisin vetänyt villasukat jalkaan, heittätynyt sohvalle ja alkanut mussuttaa pullaa, mutta koska meille oli tulossa vieraita, päädyin pyöräyttämään pikavauhtia sienipiirakan sekä viikonlopun ensimmäisen täytekakun. Oli lähes syyllinen olo kun käytti valmista kakkupohjaa, mutta jos ehtii olla kotona vain tunnin ennen kuin vieraat saapuvat, niin kai se on sallittua, eikö? Joka tapauksessa, olipa kivaa kun oli viikonloppu täynnä vierailuja ja ohjelmaa. Perhe ja kaverit on pop.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti