19. kesäkuuta 2012

Yllätysvisiitti

Joskus jos ystävä soittaa vähän rasittavan viikon jälkeisenä perjantai-iltana niihin aikoihin kun olet päättänyt lykätä siivoamisen huomiselle, riisunut vaatteet pyykkikoneeseen ja napsauttanut koneen päälle ja todennut, että jääkaappi on tyhjä, mutta kauppaankaan ei viitsisi mennä kunnei ole edes vaatteita päällä, niin se voi silti olla ihan hyvä aika. Joo, olen kotona. Joo, saa tulla. Ei mulla ollut mitään (ihan totta), mutta kämppä on kuin hävityksen kauhistus (valitettavasti myöskin totta). Eiku joo, joo - tuu vaan! Ai sä olet jo niin lähellä?! Jaiks!

No mitäs sitten tehdään? Tehdään pikasiivous eli heitetään ylimääräiset kamat vaatehuoneeseen, suljetaan ovi ja sammutetaan valot. Hämärä on niin armollista, ihan kaikelle. Sitten puetaan verkkarit jalkaan ja haetaan alakerran kaupasta tuoreita mansikoita. Avataan ovi ystävälle, halataan ja istutaan sohvalle. Laitetaan mansikat kulhoon, otetaan lasit, avataan skumppa ja puhutaan. Ja puhutaan. Puhutaan vähän lisää. Filosofoidaan ja analysoidaan. Hihitellään ja vakavoidutaan. Luvataan, ettei kerrota kellekään, mitä kaikkea sen kolmannen lasillisen jälkeen oikein päästellään suustamme. Ja kas, muutamaa tuntia myöhemmin maailma on taas hiukan parempi paikka elää.

Skumppa. Just do it.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti