30. heinäkuuta 2014

Muutama päivä Milanossa




Edellisviikolla, kesäloman päätteeksi, tehtiin muutaman päivän siskoreissu Milanoon. Meitä oli porukassa viisi naista, neljä aikuista ja yksi teini. Oma sisko, miehen siskot ja miehen siskontyttö. Kolme isosiskoa ja kolme pikkusiskoa. Kaksi paria siskoksia. Kolme kälyä, ja kyllähän nyt siskoreissulla sister-in-law'kin lasketaan.








Naisten reissulla herkuteltiin, shoppailtiin, käveltiin kaupungilla ja ihailtiin rakennuksia, kattoterasseja, hauskoja yksityiskohtia ja tyylikkäitä milanolaisia. Pysähdeltiin sinne tänne ja annettiin järkkäreiden räpsiä kuvia. Syötiin toiset ja kolmannetkin gelatot. Kuiskittiin 10 Corso Comon myymälässä varovaisen hiljaa huippumuotiluomusten keskellä, ettei tunnelma vain särkyisi. Via Montenapoleonella tyydyttiin ihan suosista pelkkiin ikkunaostoksiin. Haahuiltiin supermarketin käytävillä ja haalittiin ostoskoreihin tuliaisia. Nautittiin auringosta (ja okei, toisinaan myös varjosta), spumantesta, pizzasta, rennosta lomatunnelmasta, hyvästä seurasta.








Mukavaa oli myös pitkästä aikaa päästä puhumaan italiaa. Karulta se tosin alkuun tuntuu kun ymmärtää kaiken lukemansa ja kuulemansa, mutta kun pitäisi tuottaa itse puhetta, tulee se sitten suusta ulos huomattavasti hitaammin kuin ensin ajatteli. No, parin päivän orientoitumisella alkoi taas ulosanti sujuvoitua ja puhetahti nopeutua, kun vain pääsi oikealle taajuudelle. Tapasin myös paikallisia ystäviä ja havahduin siihen, miten nopeasti aika tuntuu kuluvan: au pair -perheen poika vasta just äsken täytti 3 ja nyt oli jo vietetty 16-vuotissynttäreitä. Vaikka ollaan näiden vuosien aikana nähty säännöllisen epäsäännöllisesti minun opiskelujeni ja reissujeni aikoina niin silti tuntuu, että jokusen vuoden on täytynyt jäädä välistä...






Mukava reissu, ihana Italia. Ajatus seuraavasta samoille seuduille suuntautuvasta matkasta on jo heitetty ilmoille. Nähtäväksi jää, koska päästään toteutukseen saakka. Toivottavasti pian.



2 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Joo, rohkenen olla eri mieltä niiden väitteiden kanssa, että Milano olisi vain "kylmä businesskaupunki" tai "ruma teollisuuskaupunki". Tuntui kyllä, että ei ollut oikeat objektiivit reissussa mukana, mutta minkäs sille voi, että suosikkilinssi soveltuu parhaiten tuollaisiin tunnelmapalakuviin eikä tallentamaan suuria kokonaisuuksia. Ja toisaalta, tässä kaupungissa ennen asuneena ja monta kuvaa ottaneena on ihan kivakin välillä keskittyä enemmän yksityiskohtiin. :)

      Poista