Yksi valmistautumisvaihe enemmän

Uusi vuosi tarkoittaa nähtävästi uusia kujeita. Vuosi vaihtui rakkaiden ystävien seurassa, oli kunnolla kimallusta yllä, lasissa shampanjaa ja lautasella blinejä kaikilla asiaan kuuluvilla herkuilla. Kaupungin komeinta ilotulitusta ihasteltiin aitiopaikalta ystävän parvekkeelta ja loppuilta (ja -yö) vietettiin puolison keikalla keskustan baarissa. Takaisin kotona oltiin melkein vuorokauden verran edeltävän aamuherätyksen jälkeen.

Mutta jokin oli toisin kuin ennen. Sarjassamme Mistä tietää vanhenneensa?: Valmistautuminen illan juhliin ei enää alkanutkaan suoraan laittautumisella, vaan pienillä päikkäreillä. Kauneusunien tarve kuittaantuu kyllä edelleenkin kerroksella Joe Blascon meikkivoidetta, mutta jaksamiseen sekään ei sentään auta. Aikaisen aamuherätyksen ja täyden työpäivän päätteeksi silmät oli vuoden viimeisen illan aluksi ihan pakko sulkea hetkeksi ennen kuin niihin alkoi kyhätä smoky eyeta. Jokin on onneksi myös yhä ennallaan: laittautumisfiilis palautui välittömästi päikkärien jälkeen sillä samalla konstilla kuin aina ennenkin. Vaikka kuinka olisi unihiekkaa silmissä ja asuksi valitsisi mieluiten pyjaman ja villasukat, ei moovsien tuloa vaan voi estää kun Spotifyn etkot-soittolista pärähtää käyntiin. The Jacksons ja Blame It on The Boogie, se toimii aina!

Jotain tuli luvattuakin. Realistisia juttuja, joiden toteuttamisen ei pitäisi suuremmin stressata. Vuonna 2014 olen entistä tunnollisempi kierrättäjä ja harkitsevampi kuluttaja. Joka kerta kun tekee mieli ostaa uusi harmaa villapaita, laitan hintalapun summan verran euroja säästötilille. Lisäksi aion kokeilla joka kuukausi vähintään yhtä uutta reseptiä. Tämän kuun uusi resepti taitaa olla Twitteristä bongattu uusin some-suosikki, Henri Alènin tomaattikastike pastalle.

Oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille!