2 x viikonloppu

Kaksi perättäistä viikonloppua ja kaksi täysin erilaista maailmaa. Ensin Flow-meininkiä Suvilahdessa ja sen jälkeen viikkonloppu mökillä. Matka kulki stadin sydämestä ja kaupunkilaisten nuorten aikuisten festareilta työviikon kautta niin landelle, ettei se ole edes landea, vaan ihan puhtaasti maaseutua.

Edellisviikonloppuna kävin tosiaan elämäni ensimmäistä kertaa Flow-festivaaleilla. Muuten ei ehkä olisi tullut lähdettyä, mutta kun kolmen päivän ilmaislippu kiikutettiin ihan kotiovelle saakka, niin pitihän sitä nyt mennä katsomaan, että mistä oikein on kysymys. Pienimuotoinen paniikki meinasi iskeä kun koitin miettiä, että mitä sinne laittaisi päälle. Festarialueelle piti suunnata suoraan töistä, joten oli keksittävä outfit, joka sopii sekä toimistoon että illan rientoihin. Sisäinen hipsterini loistaa lähinnä poissaolollaan, joten päätin noudattaa ystävä- ja tuttavapiirien taidealan ihmisiltä opittua helppoa jippoa: kannattaa suosia hyvin leikattuja vaatteita ja musta näyttää aina hyvältä. Niksi toimi tälläkin kertaa. Tosin alueella oli niin monenlaista kulkijaa, että joukkoon olisi sopeutunut hyvin lähes minkälaisessa vaatetuksessa tahansa.

Rento ilmapiiri ja kekseliäästi toteutettu festarialue tekivät myönteisen vaikutuksen. Alue oli saatu näyttämään hyvältä wastelands-teemalla ja hengailupaikkoja oli riittävästi. Olisin ihan hyvin vain voinut istua paikallani ja tuijottaa urbaania designia ja ohi kulkevia ihmisiä. Tuntui, kuin olisi seurannut Hel Looksin livelähetystä. Hitsi, kun kehtaisi kuvata ihmisiä rohkeammin! Siellä oli niin cooleja hipstereitä ja varmaan kaikki hipsteriyden alalajitkin edustettuina. Eikä tämä nyt ole mikään sarkastinen toteamus vaan ihan aidosti ja oikeasti oli kiva katsella asuja ja tyylejä kun jengi oli selvästi kiinnittänyt paljon huomiota ulkonäköönsä ja olemukseensa. Pinnalla näyttäisivät olevan ainakin kangaskassit, suurisankaiset silmälasit, 80-lukuisuus ja ruutupaidat, miehillä sivuilta lyhyet ja päältä pidemmät hiukset, viikset ja Jacques Cousteau -tyyppinen pipo ja naisilla kirkkaanpunainen huulipuna (mitä kirkkaampi, sen parempi) ja Pikku Myy -nuttura. Hehe, varsinainen trendiasiantuntijalausunto.

Ensi vuonna voisi mennä uudestaan. Ja vaikka vähän maksaakin siitä. Kaiken tämän tyyliin ja muotoiluun keskittyneen höpöttelyn lomassa unohtui nimittäin näemmä mainita, että siellä oli myös hyvää musiikkia.

Jukka Poika ja Miike Snow

Loppukevennys katsottiin livenä.

Viime viikonloppuna puolestaan ei kuunneltu erityisen hyvää musiikkia. Ei, sillä viime viikonloppuna noudatettiin perinteitä. Mökkiperinteitä. Yksi vahvimmista mökkiperinteistä on se, että radio on aina päällä ja kanava on Radio Suomi. Eikä sitä vaihdeta. Kyllä me sitä siskon kanssa teinivuosina yritettiin, mutta harvoja ja lyhyitä olivat ne riemunhetket kun mökin tuvassa ehti pauhata Radio Mafia. Nyt me "nuorisossakin" jo kuunnellaan mukisematta Radio Suomea. Eikä siihen edes tarvittu kuin lähes kolmekymmentä vuotta siedätyshoitoa! ;)

Mökillä olo ei kyllä varsinaisesti ollut tällä kertaa mitään pelkkää oleilua vaan pikemminkin hommailua. Enimmäkseen puuhommia ja marjastusta. Mukaan pääkaupunkiseudulle lähti isot ämpärilliset viinimarjoja, karviaisia ja vadelmia. Marjapuskissa seisominen sai allekirjoittaneen ihan repimään pelihousunsa - kirjaimellisesti. Tämän jälkeen muistamme sitten kaikki sen, että Zetorissa on melkoisen terävä rappunen ja jos kyykistyy nopsakalla liikkeellä traktorin viereisen marjapensaan juurelle, voi samalla vaivalla saada ylimääräisen tuuletusaukon ja komian raapaleen takapuoleensa. Mutta jos ajattelee positiivisesti (niinhän minä aina!), niin nyt ilmaantui syy luopua taas yhdestä vaatekappaleesta. Hiphei, näin se vaatehuoneprojekti pikkuhiljaa hoitaa itse itsensä.

Mutta ettei nyt menisi vallan ikäväksi tämä pieni tarina mökkiviikonlopusta, niin täytyy tietenkin tunnustaa, että ei me pelkästään hommia tehty, vaan ehdittiin me pitää hauskaakin. Syötiin, juotiin, saunottiin, leikittiin pikkusiskon kanssa kameroilla ja otettiin hassuja kuvia (ei julkaisukelpoisia), naurettiin ja pelattiin virallista mökkipeliä, Yatzya. Kaikki muut sai yatzyn paitsi minä. Sen pituinen se.