Heinäkuussa kotimaassa

Heinäkuun alku lomailtiin Kokkolassa. Käytiin juhlistamassa hääpäivää muutaman päivän viiveellä ja ravintola-arvaus osui nappiin. Hyvä valinta mieheltä, saa minun puolestani hoitaa pöytävaraukset jatkossakin.

Kyläiltiin kolmikuukautisen kummipojan luona. Syötävän söötti poika ja hyvät on keuhkot. Talo tarjosi korvatulpat. :D

Kummipojan kuukautta vanhempi serkkutyttö keskittyi lähinnä nukkumiseen ja naureskeluun. Ihanan hyväntuulinen lapsi!

Välillä käytiin kävelyllä Neristanissa.

Sköna Claran ale piti tietenkin myös katsastaa koluta perusteellisesti läpi. Kahteen otteeseen ja pitkän kaavan mukaan. Vaatteet ja asusteet oli kauniita, löydöt hyviä, kahvi maistui ja keskustelut vei mennessään. Onneksi lomalla ei tunneta kiirettä.

Sitten siirryttiin etelämmäs, Naantalissa käytiin rippijuhlissa.

Ja heitettiin vihdoinkin talviturkki mereen.

Sen jälkeen jäin pariksi päiväksi siskon luo. Vedettiin jätskiöverit ja torkuttiin päikkäreitä.

Vanhempi kummipoika täytti vuosia ja iltapalan valmisteli hänen 6-vuotias pikkuveljensä. Kynttilät ja kukat ja punaiset puurolautaset. Sydän siinä suli.

Porissa lasten Jazzeilla ehdin vaihtaa kuulumiset Italiasta käymään tulleen ystävän kanssa. Mietin jo, että mahtaako ystävän esikoisen kanssa päästä puhumaan italiaa. Ei päässyt. Ängribööds on ängribööds kielestä riippumatta ja "Patasydän!" hihkaistiin ihan selvällä suomen kielellä. Pianopyörä oli liikkeellä tänäkin vuonna.

Viikkoa myöhemmin juhlittiin Pori Jazzeilla aikuisten kesken. Sää suosi, lasissa oli kuplia ja seura oli ihanaa. Ennakko-odotusten vastaisesti selvisin ehjin rantein myös Vesa-Matti Loirin keikasta. Bändi oli niin loistava, että saatoin jopa hiukan nauttia siitä. Oivoi, taidan olla tulossa vanhaksi.

Vanhuudesta puheen ollen, sain kuninkaallisen synttärikaiman. Syntymäpäivän aamuna tulivat uutiset herttuatar Catherinen synnytyksen alkamisesta ja mietin, että jos tuleva perillinen syntyy samana päivänä, voisin joskus tulevaisuudessa mennä merkkipäivänä matkoille Englantiin. Siellä voisi silloin olla kivasti pöhinää, vaikka silloin kun on se Sweet Sixteen. Sitten suoritin vaativan matemaattisen laskutehtävän ja tajusin itse täyttäväni kyseisenä vuonna 50. Sweet Sixteenistä F**king Fiftyyn. Harvinaisen häijy herätys todellisuuteen. No mutta, Britannian kruununperillinen olikin prinssi, joten 16-vuotispäivillä lienee joku muu teema. Minäkin keskittynen elämään hetkessä enkä stressaa siitä, mikä odottaa hamassa tulevaisuudessa. :)

Lomalla

Lomaa on takana jo neljä viikkoa ja edessä vielä muutama päivä. Töihin pitää palata kuun vaihduttua. Kokeneempien kollegoiden mallia seuraten kokeilen tänä vuonna pehmeää laskua arkeen palaamisessa: kun ensimmäinen työviikko alkaa torstaista, voi heti ensimmäisen työpäivän jälkeen huokaista, että onneksi huomenna on perjantai... 

Mutta vielä hetkeksi siihen lomaan. Se on ollut juuri sitä, mitä pitikin. Enimmäkseen kiireetöntä ja rauhallista, paikoitellen vähän toiminnallisempaa ja koko ajan kuitenkin ennen kaikkea rentouttavaa. Ennen lomaa päätin, että yritän viettää aikaa mahdollisimman paljon muualla kuin koneella. Alussa oli vähän vieroitusoireita ja tunnontuskia, mutta aikaa myöten helpotti. Ensimmäisen lomaviikon jälkeen en ollut enää koukussa edes Bloggerin mobiiliversioon, mikä on saavutuksena sellainen, etten olisi uskonut sen olevan mahdollista. Kuukauden bloggaustauko ei tosiaankaan ollut suunniteltu juttu, mutta taisi lopulta tehdä ihan hyvää. Sen sijaan, että olisin kärttyillyt hitaan läppärin tai hitaan nettiyhteyden vuoksi, tulin nyt vain eläneeksi hitaasti ja hetkessä.

Kerron lomatunnelmista vielä lisää kunhan kameran muistikortin sisältö on siirretty koneelle ja käyty läpi. Sitä ennen perehdyn vielä teidän muiden blogeihin. Postauksia on jäänyt niin paljon lukematta, että tuntuu kuin olisi mojova pino naistenlehtiä selattavana. Mikäs sen mukavampaa tekemistä tällaiselle sadepäivälle.

Hääpäivä

Neljä vuotta naimisissa. Mies ilmoitti hoitavansa vuosipäiväjuhlallisuuksien järjestelyn tänä vuonna. Aiemmin päivällä minulle ilmoitettiin päivä ja kellonaika, jolloin pitää olla valmiina. Tästä pystyin päättelemään myös paikkakunnan. Nyt arvuuttelen, että kumpaankohan niistä kahdesta potentiaalisesta ravintolasta se vie minut syömään. Jos blogi ei enää päivity, niin tiedoksenne, että kuolin jännitykseen.

Ei vaineskaan, sarkasmi sikseen. Hyvä meidän tiimi! Hyvin pienimuotoisella juhlavastaanotolla ovat tänään mukana lähimmistä ystävistämme vain Ben & Jerry.

Kesäillan kekkerit

Treffattiin alkuviikosta meidän neljän naisen tyttöporukkamme kesken ennen kuin lomat alkavat ja kaikki suuntaavat hetkeksi omille teilleen. Kesäillan kekkerit kilisteltiin meidän parvekkeella. Leivoin raparperipiirakkaa Kinuskikissan ohjeella. Vaniljakastikkeen ja valkosuklaan yhdistelmä oli melkoisen makea, mutta sopivan hapokkailla kuplilla sai maut kivasti tasapainoon. ;)

Koska porukan mediaani-ikä on kuitenkin vain 33, oli tarjolla tietenkin sipsejä ja sitä toista kuplivaa eli vissyä juotiin pillillä. Luonnollisesti. 

Patongit, juustot, pororullat ja chorizot tekivät kauppansa.

Puolen minuutin kukka-asetelma syntyi työmatkan varrelta mukaan napatuista koiranputkista.

Nyt on kuulumiset vaihdettu ja hyvät lomat toivotettu. Saatettiin myös ottaa muutama tanssiaskel Stigin tahtiin olohuoneen lattialla ja löytää jokseenkin matemaattinen kaava hyvin toimivaan parisuhteeseen. Ihan okei saavutus tavalliselle tiistai-illalle. 

Paketti kainalossa

Lähettifirman heppu poikkesi eilettäin toimistolla ja lähdin kotiin paketti kainalossa. NAP:in aletilaushan se siellä oli. Materialistin sydän pamppaili ilosta kun kaivoin esiin Marc by Marc Jacobsin mustavalkoraidalliset hiiriballerinat. Nää on niin ihkut. Tykkään. Onneksi koko oli sopiva ja väritys, no, sehän sopii yhteen ihan kaiken kanssa, mitä vaatekaapista löytyy. :)

Alekauden korkkaus

Ensimmäiset alekauden ostokset on tehty. Hankintalista on turhan suureellinen termi, mutta etukäteen oli kyllä jo tiedossa, mitä olen vailla. Lompakko ja espadrillot ovat molemmat kuluneet lähes puhki, joten uudet oli saatava tilalle.

Lompakko löytyi Stockan alennusmyynneistä viikko sitten. Väri, malli ja merkki tuli itsellekin vähän yllätyksenä. Näin tämän Michael Korsin lompakon heti kun olin tullut sisään pääovista ja mietin, että njääh. Kuvittelin haluavani jotakin pienempää, mahdollisimman yksinkertaista mallia ja mustaa nahkaa, merkin ei tarvitsisi näkyä. Tämä taas oli oranssi, merkki selvästi näkyvillä ja kokokin vaikutti kovin suurelta. Ei siis ollenkaan sitä, mitä olin hakemassa. Kiersin hiljakseen läpi koko muun laukkuosaston ja jatkoin etsimistä. Kierroksen lopuksi sain kuitenkin huomata, että mieleen oli jäänyt pyörimään juuri tämä tietty lompakko. Onneksi niitä oli korissa vielä pari jäljellä. Nappasin yhden mukaani ja lähdin kassan kautta kotiin.

Kengät puolestaan bongasin viime maanantaina NAP:in alesta. Lähetystietojen mukaan paketti on jo maassa, enää odotellaan DHL:n autoa saapuvaksi. Palataan siis tuonnempana asiaan. 

Yy-kaa-koo

Havahduin lämpimien säiden koittaessa siihen, ettei minulla ollut mustia korottomia sandaaleja. Koska joka aamu töihin lähtiessä oli sellainen fiilis, että juuri tänään olisi kiva laittaa jalkaan mustat sandaalit, päätin, että sellaiset pitää sitten varmaankin hankkia. Pistin töpinäksi ja tulosta syntyi. Kolmesti.

Kävin ensin katsomassa Clarksin tarjonnan ja heti löytyi sen tyyliset kengät, mitä olin hakemassakin. Tähän mennessä olen oppinut, että jos löytää etsimänsä, ei kannata aikailla. Varsinkaan jos mieluisa kenkä istuu ihan täydellisesti jalkaan.

Äidin kanssa Tallinnassa käydessä teimme sellaisen kardinaalivirheen, ettemme olleet varanneet ollenkaan sandaaleja mukaan, vaikka jalkahoidot oli buukattu jo hyvissä ajoin. Ilusalongista pitikin pinkaista heti kenkäkaupoille, ettei vastalakatuille varpaankynsille ehtisi käydä hassusti. Siltä reissulta ovat peräisin nämä bling-versiot, jotka olen jo ehtinyt todeta toimistokelpoisiksikin.

Vanhat Havaianakset alkoivat olla siinä kuosissa, että ne päätyivät mökkikäyttöön. Aikoinaan kakkoskengiksi häihin hankitut rantasandaalit olivat muuttuneet väriltään ei-niin-valkoisiksi. Tilanne vaati uutta flipariparia. Mustia, tietenkin. Koska käytännöllisyys. (Voi ei, onko tämä ärsyttävä ilmaisutapa leviämässä minunkin kielenkäyttööni?!). Ipanemat tuntuivat hyvältä jaloissa ja kyllä näillä kauppareissun kehtaa tehdä.

No niin, nyt niitä mustia sandaaleja sitten on. Seuraavan kerran kun tekee mieli ostaa tämän tyylisuunnan kenkäpari, pitää muistaa yksi asia. Laske kolmeen. Nyt kengät jalkaan ja töihin. Moikka! Ja hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Juhannus

Juhannus on vietetty, mökiltä palattu takaisin kotiin ja valmistautuminen arkeen aloitettu. Pyykkikone pyörii ja huomisen työvaatetus on jo katsottu valmiiksi. Vielä pitäisi viikko jaksaa töitä ennen kuin saa jäädä lomalle. Pitkä viikonloppu maaseudun rauhassa teki tässä välissä oikein hyvää.

Päivän asu oli iltapäivän puolelle saakka mallia rantasandaalit ja yöpaita.

Maattiin nurmikolla.

Tuijoteltiin pilviä.

Pelattiin yatzya. Ja hei, kuva ei ole lavastettu!

Halstrattiin lohta.

Syötiin kaikenmoisia herkkuja.

Otettiin päikkäreitä nelijalkaisten ystäväisten kanssa.

Ihailtiin suloisen suven kukkia.

Funtsittiin, josko kotoakin löytyisi paikka mummon kutomalle räsymatolle.

Haettiin puita.

Saunottiin ja paljuiltiin.

Sellainen oli juhannus 2013.

Luottotuotteet

Kahta en vaihda. Toinen on Joe Blascon Ultrabase-meikkivoide ja toinen on Benefitin Bad Gal -ripsiväri. Blascon meikkivoide on ollut kumppanini jo lukioajoista lähtien ja Benefitin ripsivärikin on ollut kuvioissa jo suunnilleen kymmenkunta vuotta. Tällaiset luottotuotteet ovat kyllä aikamoinen onni. Ei tarvitse meikkiostoksilla tuhlata aikaa päätöksentekoon, tietää saavansa rahoilleen vastinetta ja aamurutiineissa säilyy turvallisuuden tunne kun tietää tismalleen, missä ajassa saa taiottua itsensä ulosmenokelpoiseksi.

Meikkivoide on säännöllisen epäsäännöllisesti Stockan kantisalessa enkä muista, koska olisin viimeksi ostanut sen täydellä hinnalla. Benefitin ripsiväriä ei sen sijaan tietääkseni saa Suomesta, joten sen ostan yleensä reissuilta, joko Sephorasta tai lentokentältä. Kai tätä nettikaupoistakin saisi tilattua, mutta toistaiseksi ei ole ollut tarvetta asiaa selvittää.

Muuten en ole kosmetiikkapuolella erityisen merkkiuskollinen, kokeilen mielelläni kaikkea uutta. Tosin on niitä uudempiakin suosikkeja ehtinyt matkan varrella tulla. Eräältä laivamatkalta tarttui mukaan Chanelin huulipuna sävyssä Mademoiselle. Nimikointi on ilmeisesti muuttunut sitten ostohetken ja saatan olla pikkuisen pulassa sitten kun tämä on loppuun käytetty. Täytyy vain luottaa siihen, että joku yhtä sopiva sävy on yhä valikoimissa.

Tänä keväänä puolestaan tulin hankkineeksi Cliniquen uutuuden, chubby stick -huulipunan sävyssä Mighty Mimosa. Etsin oikeastaan huulikiiltoa, törmäsin kosmetiikkaosastolla Cliniquen tuotteita esitelleeseen vanhaan lukiokaveriin ja jäin suustani kiinni. Juttelun lomassa tulin testanneeksi tätä ja tykkäsin. Tästä on lyhyessä ajassa tullut ehdoton lempparini ja se kulkee nykyään aina käsilaukussa mukana. Sävy on juuri sopiva kesään ja tuntuu, ettei tämän kanssa tarvitse lotrata huulirasvalla.

Seuraava kosmetiikkahankinta tulee olemaan puuteri, nykyisen rasian rippeillä ei enää montaa hetkeä pärjää. Onko kenelläkään vinkata suosituksia?

Garden party

Minulla on unelma. Puutarhajuhlat. Tähän tyyliin.

Toistaiseksi minut erottaa unelmastani se tosiasia, ettei meillä ole puutarhaa. Täällä kotona siis. Mökiltä se löytyisi, samoin vanhempien luota, mutta arvatkaapas, missä ovat kaikki ne ihmiset, jotka haluaisin kutsua? No, itse asiassa useammassakin paikassa, mutta yhdistävänä tekijänä on se, että kaikki ovat kaukana edellä nimetyistä kahdesta puutarhasta. Blääh. Mikä siis neuvoksi?

Vaihtoehto 1: Puutarha on mielentila. Vähän mielikuvitusta, suunnittelua ja toteutusta ja parvekkeelle saisi hyvinkin kivat bileet.

Vaihtoehto 2: Lantliv-mökkiviikonloppu. Jos jättäisikin ne perinteiset mökkivaatteet kotiin ja oikeasti oleilisi mökillä kukkamekossa, vaaleanpunaisissa Huntereissa ja hiukset muka-huolettomalla bohemian chic -nutturalla. Tai jossakin muussa harkitussa ja hyvältä näyttävässä asukokonaisuudessa, koska en omista ensimmäistäkään kukkamekkoa,  saappaat ovat eriväriset ja -merkkiset ja tukkakaan ei ihan yllä kummoiselle nutturalle... Mutta pointtina on siis sellainen lehtijuttumaisesti stailattu mökkiviikonloppu. 

Vaihtoehto 3: Satsataan vähän enemmän Pori Jazzin piknik-konserttiin. Ja toivotaan, ettei sada.

Kaikki kuvat: Pinterest