4. tammikuuta 2013

Koskaan en oo missään käyny

Finskiltä tuli alkuviikosta viesti, joka nostatti matkakuumeen huippulukemiin. Kaukolentoja olisi nyt tarjolla melkoisen edukkaaseen hintaan. Harmi vain, ettei ole mahdollisuuksia pitää puolison kanssa samaan aikaan lomaa ennen kesää. Omaa kevätlomaa saan pidettyä parisen viikkoa, mutta vielä on päättämättä, minne sitä sitten yksikseen lähtisi. Ehkä kavereita moikkaamaan jonnekin, vaikka toisaalta olisi kiva käydä välillä ihan uusissakin paikoissa. Tai vaihtoehtoisesti voisi lorvia kotona. Tai tehdä suursiivouksen ja tyhjentää kämpän kaikesta ylimääräisestä tavarasta. Ja sen jälkeen olisikin taas loman tarpeessa, sitähän voisi suorastaan palkita itsensä matkalla... Ja morjensta vaan, lähtöruutu - täällä ollaan taas! 

Omalla kohdalla yksi matkakuumeen pahimmista oireista tuntuu olevan sellainen ikinä-en-oo-missään-käynyt-ja-mitään-kivaa-tehnyt -fiilis, mikä nytkin meinasi taas vähän kuin varkain iskeä päälle. Ja siitä se ajatus sitten lähti. Että mitä jos ottaisi vaan kalenterin kauniiseen käteen ja ihan laskisi kaikki viime vuotiset reissut. Kävi ilmi, että kyllä minäkin joskus olen jossain käynyt ja jotain kivaa tehnyt. Todistetusti.


Tallinnassa olen näemmä käynyt viime vuoden aikana kolmesti, Tukholmassa kahdesti. Muita viime vuoden matkakohteita olivat Lontoo, München, Dublin, Kööpenhamina ja Malmö. Yhteensä kuusi maata ja vähän useampi kaupunki, noin reissu per kuukausi. Se on vähän vähemmän kuin aikaisempina vuosina keskimäärin, mutta ei tässä nyt kuitenkaan ole pelkästään kotisohvallakaan istuskeltu. Tosin on sitäkin toki tehty, ja hyvä niin. Koska eihän se reissaaminen tuntuisi miltään jos se olisi työtä tai työ olisi vain sitä. Tai jos sen vastapainona ei olisi tavallista arkea. Tai varsinkaan jos ei olisi sitä kivaa kotia ja sohvaa, johon palata.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti