No onhan täällä. Huudien noloin bloggari ilmoittautuu. Ensin käy täällä huutelemassa jotain jostakin energiapiikistä ja sitten koko tyypistä ei kuulu mitään moneen viikkoon. Koska kiire. Ja oman ajan puute. Ehkä vähän väsymyskin. Töissä on vuoden hektisin jakso käynnissä ja pitkiksi venyvien työpäivien jälkeen kotona ei jaksa enää juuri muuta tehdä kuin suorittaa ne kaikkein kriittisimmät hommat: syödä ja nukkua. Kaikkein vähiten tekee mieli koskea läppäriin kun koko päivän on jo istunut koneella. Tuntuu, ettei arkivuorokausiin ole viime viikkoina mahtunut paljon muuta kuin töitä, työmatkat, kympin uutiset ja yöunet. Poikkeuksena ne pari viikonpäivää, jolloin reitti töistä kotiin kulkee jumpan ja ruokakaupan kautta. Niinäkin päivinä kotona on kuitenkin sen verran myöhään, ettei virtaa riitä enää muuhun kuin sohvalle rojahtamiseen ja kaukosäätimen kannatteluun.
Sitten on tietysti ne viikonloput. Asialleen omistautunut bloggaaja ottaisi silloin kirkkaassa päivänvalossa koko viikon postausten kuvat ja naputtelisi tekstitkin vähintään puolivalmiiksi. Mutta ei tämä tyyppi. Kilttinä isosiskona lainasin järkkärin pikkusiskolle pariksi viikoksi, enkä jaksanut kaivaa pokkaria esiin siksi aikaa kun parempi kamera tallensi turkooseja laineita Karibialla. Ehkä se oli tavallaan hyväkin juttu: kun ei ollut kuvausmahdollisuutta, tuli taas elettyä paremmin hetkessä. Mukavia illanviettoja ystävien kanssa, kokkailua, leipomista ja neulomista. Rentoutumista ja akkujen lataamista, jotta jaksaisi seuraavan rutistuksen arkea.
Mutta kuulkaas, kyllä tämä tästä pian taas iloksi muuttuu. Työtahti helpottanee hetken päästä, menneiden päivien jutut alkaa muistaa muutenkin kuin kalenterista tarkistamalla, päivät pitenee, kuvauskalusto on kotiutunut ja kun oma aika lisääntyy, alkaa varmaan taas tulla intoa, ideoita ja iloa bloggaamiseenkin. Ehkä jo heti huomenna. Sitä ennen heitetään kassi olalle ja lähdetään miehen kanssa yhden hotelliyön mittaiselle kaupunkilomalle. Seutulipulla, oikein Helsinkiin asti. Joskus lähteminen on tärkeämpää kuin määränpää. Mukavaa viikonloppua!
P.S. Halutaan vaihtaa tylsä ovikello hienoon ranskalaiseen koputtimeen. Nyt heti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti